Thank you 2014

Moii!

Tulin nyt tekeen tällasen ikään kuin vuosipostauksen mut kun noita kuvia selailin ja pääsin tonne heinäkuuhun niin jotenkin ei ollu fiilistä ruveta vielä tiivistelemään näitä vaihtovuoden kuukausia joten tää 2k14 katsaus koostuu vaan vuoden ekasta Suomessa vietetystä puolikkaasta! Oon aika varma et tuun tekeen tästä vaihdosta niin monta muistelupostausta tulevaisuudessa joten ei nyt haittaa etten tähän noita ekan viiden kk:n kuvia tunkenu. Anyways, kuten joka vuosi tänä vuonna kävi ihan samanlailla; alotin tekemällä siististi tammikuusta yhden kollasiin, helmikuusta yhden jne. mut en tiiä miten se aina maaliskuusta eteenpäin menee sekasin, kuvia alkaa olla niin paljon ja lopulta tein kollaaseja enemmänkin tapahtumien kun kuukausien mukaan koska esim. huhti-kesäkuussa tapahtu niin paljon kaikkee ja halusin laittaa kaikki mun lempikuvat esille joten tää ei nyt oo ihan maailman selkein.

Huh. 2014 oli paras vuosi tähän mennessä. Sanon sen varmaan joka vuosi mutta sehän on vaan hyvä juttu? ;) Toisaalta myös surullisia ja vaikeita asioita on käyty läoi varsinkin tän vaihdon aikana mutta kaikesta on selvitty ja kaikki ongelmat pelot ja vaikeudet on nyt jätetty 2014 puolelle. Kun vuosi 2013 loppui, tein itselleni lupauksen että mitä ikinä 2014 tuo mukanaan, yritän nauttia elämästä ja viettää vähemmän aikaa kännykällä. No en tiä toteutuko toi jälkimmäinen mut ainakin oon nauttinu elämästä. Paljon. Nyt mennään kuviin!

Uusivuosi vaihtui rauhallisesti Jonin kanssa. Muistan miten tammikuun alku oli lumeton mutta lopulta saatiin lunta juuri sopivastikun koulussa järjestettiin Kesä keskellä talvea-päivä! Oli valehtelematta -20 ja kamujen kanssa mentiin minishortseissa ja hameissa. Tällasissa vaatteissa oltais täällä Amerikan high schoolissa lähetetty suoraan kotiin! Kokeiltiin Erikan kaa erilaisia meikkejä jota voisin käyttää Wanhoissa jotka lähesty kovaa kyytiä...

Wanhat! Mekko oli aivan ihana ja koko päivä ikimuistoinen! En ois kyllä jaksanu ellei mulla ois ollu Jonia parina, kun tuli jatkojen vuoro meinasin melkein nukahtaa istualteen kun muut ympärillä biletti. Ja tosiaan oli SM-hallikisat seuraavana päivänä, turha varmaan sanoo että meni vähän penkin alle... xD No oli sen arvoista kyllä!

Hiihtolomalla suunnatiin Rukalle perheen ja tuttavaperheen kanssa ja vaikka lasketeltiinkin vaan pari päivää niin kelit oli tosi kivat :) Kauhee miten iso ikävä lumilautailuu on nyttt...

Näissä merkeissä suurin piirtein suju maaliskuu, kova kesän odotus alkoi!

Huhtikuu. En tiiä miten se on mahdollista et aina huhtikuussa tapahtuu vaikka mitä, oonko ainoo kellä käy näin? Noh, oli kavereiden synttäreitä ja omatkin ja sain tietää vihdoin mun hostperheen! Puhelu tuli koulussa ja kylllähän siinä jalat meinas mennä alta ja itku pääsi kun kuulin :´)

Juhlaajuhlaajuhlaa.. Kaverit järjesti mulle yllätys piknikin koulun jälkeen!! Ihana huhtikuu ja musta tuli 17-v <3 En muista oliko vappu huhti vai toukokuussa mut sekin suju ihanien ihmisten kanssa!

Toukokuu oli kans ihan huippu! Justin Timberlaken keikka, äitienpäivä, lämpimät kelit, seikkailut Epen kaa, vesisota koulussa...

Pakko sanoo että kesäkuun alussa otetut kuvat on varmaan mun lemppareita kaikista vuoden kuvista. Kauaa en ehtiny Suomen kesästä nauttia kun lähdettiin  Jenkkeihin perheen kanssa! Kolme osavaltioo (tai jos nyt ollaan tarkkoja niin toi capitalhan ei kuulu mihinkään osavaltioon virallisesti...) , kolme kollaasia:

New York City

Florida

Washington D.C.

Heinäkuussa yritin vaan mahdollisimman hyvin nautti viimeisistä viikoista Suomessa. Send off partyt tuli ja meni ja alotin pakkaamisen mutta vieläkään en uskonut oikeasti lähteväni jonnekin. 

Muistan vieläkin niin kirkkaasti kuinka istuin paikalleni kooneeseen joka matkasi Helsingistä New Yorkii ja mun molemmille puolille istu kaks jotain täysin tuntematonta ihmistä ja yhtäkkiä se totuus iski ja tajusin kuinka pitkän ajan oon poissa kotoa. Mua ei sinänsä alkanu ahdistaan tai pelottaan vaan enemmänkin tuntu hassulta et nyt mennään ihan yksin tuntemattomaan ja kaiken lisäks vielä melkein vuoden ajaksi.

Nyt kaikesta tuntemattomasta on tullut tuttua ja tuntuu että olisin asunu täällä Lodissa jo kauemmin kun tän 5 kuukautta. Mulla on täällä tavallaan toinen elämä. Ja nyt kun siitä on enää alle puolet jäljellä niin aijon tehdä tästä loppupuoliskosta vielä paremman kuin ensimmäisestä :) 

TOIVOTTAVASTI VUODESTA 2015 TULEE IHAN HUIKEA KAIKKIEN OSALTA :)!!